Toistojen ja toistettavuuden merkitys on aivan perustavanlaatuista tieteelle. Yksittäisestä havainnosta ei yleensä voida sanoa mitään varmaa, muuta kuin että tuo kyseinen havainto on mahdollinen. Joskus sekin toki riittää: jos väitetään että hirvet eivät voi olla valkoisia, niin yhden valkoisen hirven havaitseminen riittää todistamaan väitteen vääräksi.
Lue koko tekstiKonferenssi auttoi suunnistamaan tieteen kartalla – Evolution 2018
Ehkä merkittävin anti viimeisimmästä konferenssistani, Evolution 2018 Montpellier, oli yleiskuvan saaminen evoluutiobiologian kentältä. Seuraamani esitelmät vaihtelivat puhtaan teoreettisesta täysin kokeelliseen ja kuvailevaan tutkimukseen, geeneistä ja molekyyleistä ekosysteemien toimintaan.
Vihersokeus
Väitän, että pidämme vihreää luontoa niin itsestäänselvyytenä, ettemme huomaa sen tarjoamia hyviä puolia emmekä myöskään sen katoamista. The Guardianin uutisen mukaan vain 25% jäättömästä maa-alasta on villiä, vailla huomattavaa ihmisen vaikutusta. Yle kertoo että trooppisia metsiä hakattiin vuonna 2017 noin 40 jalkapallokentällistä minuutissa.
Hyvät olosuhteet tutkimukselle
Tutkimuksen olosuhteet ovat jatkuvasti pinnalla tutkijoiden keskuudessa, esimerkiksi twitterissä. Viime aikoina asiaa on käsitelty myös valtamediassa, erityisesti resurssien leikkaamisen yhteydessä. Mutta minkälaiset olosuhteet olisivat hyvät tutkimukselle? Mitä tutkijat haluavat?
Ajattelutavastani
Mietin joskus onko ajattelutapani sopiva tai tarkoituksenmukainen tutkijalle. Ainakaan se ei ole aina ollut, esimerkiksi lapsena ja nuorena mustavalkoisuudessaan ja ehdottomuudessaan. Olen kuitenkin tietoisesti ja tiedostamatta treenannut ajatteluani ja ajattelutapaani suuntaan, jonka uskon auttavan oikean tiedon etsimisessä.
Elämä on peli
Onko väärin tehdä oikein, jos tietää että se on oikein? Onko ainakin enemmän oikein tehdä oikein, jos sen tekee oikeasti omasta halustaan eikä tiedosta sen olevan oikein? Onko yhtä oikein tehdä oikein omasta halustaan, jos sen halun taustalla on tietoisuus siitä että se on oikein?
Olenko tutkija?
”Tutkija” on hyvin epämääräinen (lue: monipuolinen) termi. Tutkijuuden merkitystä voikin määritellä hyvin monella tapaa. Avaan tässä postauksessa muutamia merkityksiä tuolle nimikkeelle.
Tutkiminen on hauskaa
Parasta tieteen tekemisessä on se, että parhaimmillaan se on kuin leikkimistä. Tietenkin taustalla on aina ylevät vaikuttimet ja monimutkaiset tieteelliset kysymykset, mutta niiden ratkaisu voi monesti olla hauskaa. Oikeastaan ratkaisujen etsimisen kuuluukin olla hauskaa, koska silloin luovuutta ei rajoiteta vakavamielisellä itsekritiikillä. Hulluttelu johtaa hyviin ideoihin ja luoviin ratkaisuihin. Toki monet ideat ovat myös huonoja, mutta se kuuluu pelin henkeen.
Mitä on tutkiminen?
– ”Isi, mitä sun työ on?”
– ”Mä oon tutkija.”
– ”Mitä se on?”