Innostavat ideat – työn suola

Upeimpia juttuja tutkijan työssä on uusien asioiden ja etenkin ideoiden oppiminen. Jatkuva oppiminen ei ole vain jargonia vaan parhaimmillaan todella innostavaa ja motivoivaa. Uusia ideoita oman erikoisalan ulkopuolelta löytyy kun vain jaksaa lukea artikkeleita – mikä toki on haastavaa. Onneksi on viikoittainen ”journal club”, jossa käsitellään aina jonkun ryhmäläisen valitsema artikkeli.

Lue koko teksti

SARS-CoV-2 – sukupolvikokemus

Elämme todennäköisesti käänteentekevää ajanjaksoa länsimaisessa elämäntyylissä. Pitkästä aikaa todella tarttuva ja tappava pandemia riepottelee myös rikkaita yhteiskuntia ja ravistelee elämäntyylimme perustuksia. Edelliset laajat, nopeat ja tappavat pandemiat ovat niinkin kaukaa kuin 50- ja 60-luvuilta (aasialainen ja hongkongilainen). Uhkaavia epidemioita on toki ollut 2000-luvullakin useita, SARS, MERS, sikainfluenssa, lintuinfluenssa, Zika jne. mutta mikään näistä ei edennyt yhtä vakavaksi kuin tämä uusin vitsauksemme, covid-19. Tappavammat SARS ja MERS saatiin pysäytettyä alkutekijöihinsä ja uhreja tuli vain muutamia satoja. Lintuinfluenssa ei toistaiseksi ole aiheuttanut pandemiaa. Sikainfluenssa levisi kaikkialle, mutta kuolleisuus jäi tavallisen kausi-influenssa alapuolelle – myös rokotteista saatiin merkittävää apua tapausten ja kuolleisuuden vähentämisessä.

Lue Koko teksti

Korona kolkuttaa kulman takana

Klikkiotsikko, myönnetään. Mutta sentään jotain mikä sai katkaistua blogin hiljaiselon. Viikonloppuna kävimme työkavereiden kanssa hiihtoretkellä St. Moritzin alueella eteläisessä Sveitsissä. Lähimmillään olimme noin 10km päässä Italian rajasta, ja alueella näkyi useita italialaisia rekisterikilpiä. Juuri noissa rajan takana olevissa maakunnissa, Venettossa, Lombardiassa ja Piemontessa, on havaittu useita koronavirustapauksia (UM:n matkustustiedote). Täälläkin muutama tuttava alkanut puhua ruokakaappien täyttämisestä ja kuulemma lääkäri oli kehottanut ostamaan välttämättömiä lääkkeitä varastoon. Tuomas Aivelo kirjoitti blogissaan asiallisesti koronavirustilanteesta, paniikin välttämisestä ja järkevästä valmistautumisesta. Suosittelen lukemaan.

Lue koko teksti

Harmaa syksy

Uudessa ryhmässä ja ihan uusien tutkimusaiheiden parissa aloittaminen ei ole käynyt kivuttomasti. Olen kokenut tiettyä innottomuutta ja flown puutetta töissä koko syksyn, muutamia välähdyksiä lukuunottamatta. Pari viikkoa sitten kävin taas tapaamassa vanhaa ryhmää erään ystävän väitöstilaisuuden yhteydessä ja entisten kollegoiden kanssa keskustellessa ymmärsin ehkä mistä on kyse. Kuulumisiani kertoessani huomasin aina palaavani samaan aiheeseen. ”Tuntuu kuin olisin kadottanut kaiken asiantuntemukseni.”

Lue koko teksti

Tiedeskandaali, ja toinen, ja kolmas, ja ja ja…

Muutaman viime viikon aikana olen lukenut twitteristä ja eräästä blogista paljon uutisia tiedevilpistä. Erityisesti tietyn tyylisestä tiedevilpin alalajista: kuvien manipuloinnista. Ehkä vähemmän yllättäen kuvien manipulointia käytetään kaikkialla, missä kuvien avulla yritetään todistaa jotain. Näihin sisältyy mm. lääketieteellisiä ja solubiologisia tutkimuksia, materiaalitekniikkaa ynnä muuta. Muutamia esimerkkejä alla.

Lue koko teksti

Loisia munissa ja soluissa

Elokuussa alkanut teoreettisempi työ alkaa pikkuhiljaa päästä vauhtiin. Uusia projekteja on noin kolmisen kappaletta, joista tosin vasta kahta olen alkanut toteuttaa. Aktiivisimmin työn alla on mallinnusprojekti, jossa selvitämme mahdollisia syitä Wolbachia-bakteerin vakaaseen esiintymiseen Ahvenanmaalla eräässä pistiäislajissa. Tässä projektissa minun roolini on pyöritellä koodia, mutta taustalla on biologisia kysymyksiä kuten aina, ja tällä kertaa myös poikkeuksellisen kiinnostavaa biologiaa!

Lue KOKo teksti

Uusi työ – uudet kujeet

Aloitin elokuun alussa Zurichin yliopistossa postdoc-tutkijana, eli tohtorintutkinnon suorittaneena ei-itsenäisenä tutkijana. Tutkijantyössä on tyypillistä, että hyvinkin lyhyet työsuhteet ja/tai apurahakaudet seuraavat toisiaan. Jokaisessa työssä/projektissa pitäisi saada luotua jotain uutta, juuri siihen projektiin liittyvää. Toisaalta samaan aikaan pitäisi myös huolehtia pitkästä linjasta: oman tutkimuksen punaisesta langasta ja vanhojen projektien viimeistelystä, vaikka julkaiseminen kestää joskus vuosia. Niinpä työsuhteen vaihtumista leimaakin projektien harkittu lopettaminen, parhaassa tapauksessa julkaiseminen, ja uusien aloittaminen.

Lue koko teksti

Blogin uusi osoite – oma domain!

Nyt kun työsuhde loppui ETH:lla väitöskirjan valmistuttua, alan valmistatua siihen että myös ETH:n tarjoamat palvelut loppuvat. Yksi näistä palveluista on ollut blogialusta. Hankinkin oman domainin (petterikaristo.fi) ja siirsin blogin tänne. Toivottavasti lähes ennallaan. 🙂

Hetki itsekehulle

Tiedemaailmaa on usein raaka työympäristö. Työsuhteet ovat lyhyitä, palkat koulutukseen nähden pieniä, vaatimukset suuria. Idealistinen kuva koko elämänsä tieteelle uhraavasta kutsumustaan seuraavasta tutkijasta on tuttu monelle. Työpaikkojen ja rahoitusten vähäinen määrä suhteessa hakijoihin luo paitsi painetta hakea koko ajan johonkin, myös jatkuvan kilpailuasetelman vertaisten välille. Kritiikki työtä kohtaan on suoraa ja päivittäistä, sekä omalta että muiden suunnalta. Onnistumisia ei tule paljon, mutta epäonnistumisia riittää kaikilla. Monissa apurahoissa myönteisen päätöksen saa alle 10% hakijoista. Tämän kaiken vastapainoksi vanhat ja viisaat mentorit usein kehottavat nuoria tutkijoita keskittymään positiiviseen ja iloitsemaan perusteellisesti niistä hetkistä kun menestystä tulee.

lue koko teksti