”Tyypilliset” ”luonnolliset” sukupuoliroolit ovat epäilemättä lähes kaikille tuttuja. Tosiasiassa monet lajit kuitenkin käyttäytyvät selvän ”käänteisesti”. Eräät hyönteiset, jäytiäisten lahkoon kuuluvat Neotroglat, kuitenkin vievät käänteiset sukupuoliroolit hieman pidemmälle – anatomian tasolle.
Minun, ja varmaan muidenkin, ensimmäisenä oppimat ”luonnolliset” sukupuoliroolit edustavat tapauksia, joissa hieman kärjistettynä naaras tekee kaiken ja koiraat koittavat ottaa hyödyn mistä saavat. Naaraat tuottavat suuremmat sukusolut, investoivat jälkeläisiin fyysisesti raskauden tai munien muodossa ja monesti myös vastaavat jälkeläisten hoitamisesta. Koiraat sen sijaan investoivat pienen pienen sukusolun ja toisinaan katoavat paikalta sen jälkeen. Tästä monesti päätellään että naaraat, jotka muutenkin panostavat jälkeläiseen paljon, pitävät parhaana jälkeläisiin sitoutumista, jotta edes jotkut niistä selviäisivät sukukypsyyteen. Sen sijaan koiraat voivat lisääntyä lähes rajattomasti eikä yksittäinen lisääntyminen ole iso investointi – siksi useat kumppanit ja ”uskottomuus” näyttäytyvät voittavana strategiana lisääntymiskilpailussa.
Monilla eläimillä roolit ovat kuitenkin toisin. Esimerkiksi Suomessakin tavattavan vesipääskyn naaraat liukenevat munittuaan munat ja jättävät koiraan hautomaan ja hoitamaan poikaset. Naaras saattaa myös munia toiseen pesään myöhemmin. Toinen lintu, afrikanjassana, edustaa vastaavaa: naaraat keräävät itselleen haaremin koiraita ja sitten munivat jokaiselle koiraalle oman pienen pesueen hoidettavaksi. Merihevosnaaras munii koiraan sisään, koiras hautoo munat ja sitten ”synnyttää” elävät poikaset.
Neotroglat ovat kääntäneet myös parittelun fyysisen tapahtuman päälaelleen. Ryhmän koirailla ei ole tavanomaisia koiraiden sukupuolielimiä, mutta naaraille on kehittynyt penis. Parittelu tapahtuu survaisemalla penis koiraan sisään kaappaamaan siemennestepakkaukset. Naaraiden penikset ovat piikikkäitä, niin että turvotessaan koiraan ”vaginassa” ne lukittuvat tiukasti kiinni otteeseen. Parittelut voivat kestää 40-70 tuntia. Vaikka tämä saattaa kuulostaa väkivaltaiselta, niin julmempiakin esimerkkejä löytyy. Jotkut hyönteis-, hämähäkki- ja sukkulamatolajit, muiden muassa, parittelevat ”traumaattisesti”, jolloin penetraatio tapahtuu suoraan naaraan kuoren/pinnan läpi haavoittaen naarasta. Neotrogla-koirailla sentään on vagina.
Karuissa luolissa elävät neotroglat pyrkivät hyödyntämään kaiken saatavilla olevan ravinnon ja niinpä naaraat voivat käyttää koiraan siemennesteen kokonaan tai osittain ravinnoksi. Siksi siemennesteen kerääminen on vahvasti naaraiden intressissä. Tuoreessa tutkimuksessa naaraiden peniksistä löydettiin ”vaihde”, jonka avulla naaras voi ohjata siemennestettä kahteen eri säiliöön. Näin naaras pystyy varastoimaan kaksi annosta yhdeltä koiraalta kerralla tai vaihtoehtoisesti kahdelta eri koiraalta. Tämä jälleen helpottaa naaraan asemaa, kun ravintoa saa kerättyä enemmän.
Kaikenkaikkiaan seksuaalikäyttäytymisen kirjo luonnossa on hyvin laaja ja on erittäin yksinkertaistavaa pyrkiä kuvaamaan yhtä ”luonnollista” olemisen tapaa.
EDIT 18.10. : Topi Linjaman juttu Suomen Luonnossa – mielenkiintoisia esimerkkejä eläinmaailman erilaisista isyysmalleista.