Toistojen ja toistettavuuden merkitys on aivan perustavanlaatuista tieteelle. Yksittäisestä havainnosta ei yleensä voida sanoa mitään varmaa, muuta kuin että tuo kyseinen havainto on mahdollinen. Joskus sekin toki riittää: jos väitetään että hirvet eivät voi olla valkoisia, niin yhden valkoisen hirven havaitseminen riittää todistamaan väitteen vääräksi.
Lue koko tekstiMitä tutkijan täytyy osata
Tutkijan työ on hyvin monipuolista. Jopa niin monipuolista että sitä on välillä vaikea itsekin hahmottaa. Tässä blogissa esittelen listaa asioista joita tutkijan tulisi osata. Alkuperäinen lista englanniksi löytyy täältä ja poimin siitä listasta muutamia kohtia tähän.
Voiko kuollut sairastua?
Tässä postauksessa teen jotain, joka on täysin vastoin tutkijoiden tyypillisiä toimintatapoja: julkaisen lupaavan uuden idean epävirallista kanavaa pitkin. Periaatteessa tämä mahdollistaa sen, että joku toinen tutkija nappaa ideani, osoittaa sen oikeaksi ja julkaisee sen vertaisarvioituna artikkelina. Tällöin tämä toinen tutkija saisi hyödyn ideastani ja minä jäisin nuolemaan näppejäni – ovathan vertaisarvioidut artikkelit ainut tunnustettu ja arvostettu tulos tutkijan työssä. Jos harkitset ideani kaappaamista, niin pyydän: älä tee niin, vaan ota minut mukaan projektiin.
Epäonnistunut projekti
Kahden vuoden väitöskirjamatkalleni on mahtunut paljon onnistumisia ja niistähän vain kuuluu puhua. Tosiasiassa suurin osa ideoista on joko liian epäkiinnostavia päästäkseen jatkoon, tai jatkoon päästessään osoittautuvat epätarkoiksi tai epätosiksi ja putoavat pois.
Hyvät olosuhteet tutkimukselle
Tutkimuksen olosuhteet ovat jatkuvasti pinnalla tutkijoiden keskuudessa, esimerkiksi twitterissä. Viime aikoina asiaa on käsitelty myös valtamediassa, erityisesti resurssien leikkaamisen yhteydessä. Mutta minkälaiset olosuhteet olisivat hyvät tutkimukselle? Mitä tutkijat haluavat?
Infektiotehokkuus
Pitkän tauon jälkeen tekniset ja henkilökohtaiset ongelmat sallivat jälleen blogin päivittämisen. Tänään juhlin toisen väitöskirja-artikkelini hyväksymistä Plant Pathology -julkaisuun. Artikkelin aiheena oli metodi infektiotehokkuuden mittaamiseksi ja kyseinen projekti oli minulle hyvin ”läheinen”. Koin omistavani sen erityisesti.
Viikko 19 – tutkijan-arkea
Osallistuin viime viikolla ”Suorana labrasta” -projektiin, jossa tutkijat twiittaavat vuorollaan viikon ajan omasta työstään. Voit käydä lukemassa twiitit (sis. kuvia) tältä sivulta: http://www.tiedetuubi.fi/suorana-labrasta/suorana-labrasta-192018-petteri-karisto-tutkii-vehnan-pahinta-vihollista-zurichissa
Tiedematkalla Tunisiassa
Viime viikon torstaina lensimme Alexeyn kanssa Tunisiaan konferenssiin. Konferenssin teemana oli Tunisian ja naapurimaiden pahin vehnän tuholainen: septoria. Konferenssissa oli todella mukavaa kuten tyypillistä. Tapasin useita hauskoja ihmisiä, jotka tutkivat suunnilleen samoja aiheita, joten juttua riitti. Positiivisena lisänä patologiaan oli monet vehnänjalostuksen kanssa työskentelevät osallistujat, joilta opin taas paljon ihan uutta.
Tutkija ja vanhempi
Viime viikolla en blogannut mitään, mutta kirjoitin sitäkin enemmän. Normaalin blogin sijan kehotan lukemaan yhden työn alla olleista teksteistäni, joka on julkaistu tänään osana eLife yhteisön Scientist and Parent -sarjaa. Käy tustumassa sarjaan, jos perheellisten tukijoiden näkemykset kiinnostavat.
”Don’t do science unless you really want to, don’t have kids unless you really want to, and if you want both, love your kids more than your science.”
Tutkimusyhteisön rakentaminen
Olen saanut seurata hyvin läheltä tutkimusyhteisön rakentamista aivan alkaen pohdinnoista onko tutkijoita tarpeeksi, onko yhteisöstä hyötyä, jaksaako kukaan toimia yhteisön hyväksi jne. Tähän päivään mennessä konkreettisimmat tulokset tutkijayhteisömme rakentumisesta ovat nettisivumme septoria-tritici-blotch.net sekä twittertili STBnet.