Mahtavan positiivisia uutisia: sain vakituisen työpaikan kasvitautitutkijana Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla! Muutamme Loimijoen varteen elokuun alussa ja aloitan uudet työt kuun puolivälissä. Muutto ja muutos tuntuu hyvältä paitsi töiden kannalta, myös sosiaalisen elämän ja arjen järjestämisen näkökulmasta. Hyvänä bonuksena neliöt lähes tuplaantuu ja vuokrasta lähtee lähes kolmannes 😀
Töiden kannalta suurimpia muutoksia tulee olemaan ainakin välitön ”paluu” toimistolle ja työkavereiden seuraan (uusien sellaisten), työmatkan lyheneminen (1h vs. 1km) ja käytännön tehtävien lisääntyminen teorian vähentyessä. Siirtyminen takaisin kasvitautimaailmaan tuntuu innostavalta ja myös henkisesti erittäin lupaavalta – ehkä kohta koen tekeväni työtä, johon kuulun tai jonka osaan.
Arkielämässä suurimpia muutoksia tulee olemaan koulunkäynnin helpottuminen (lyhyempi matka, lyhyemmät päivät, ruoka koululla), 5-vuotiaan pakollisen eskarin (”Kindergarten”) loppuminen, aivan kaiken hoitamisen helpottuminen (ei jatkuvaa google-translatoria ja ymmärtämättömyysstressiä) sekä taloudellisesti realistinen päivähoidon mahdollisuus ja siten Annikalle mahdollisuus hakea töitä.
Ehkä tosiasiassa kaikki ei muutu vain paremmaksi, ainakin siellä on enemmän hyttysiä, mutta tällä hetkellä kyllä tuntuu, että hyttysiäkin olisi mukava tavata pitkästä aikaa. Pilvilinna, here we come!