Tutkimus on joskus hyvin suoraviivaista ja yksinkertaista, kuten vaikkapa tartuntatehokkuusprojektissamme, mutta usein matkaan mahtuu paljon yllättäviä käänteitä ja odottamattomia muutoksia. Myös leviämiskokeen kanssa kävi näin.
Lue koko tekstiTohtoriutuminen tuntuu mukavalta
Huomenna tulee täyteen viikko väitöskirjan palauttamisen takarajasta. Tuntuu uskomattomalta, että nyt väitöskirja on jätetty arvosteltavaksi ja että käytännöllisesti katsoen olen jo saavuttanut tuon tavoitteen, joka kolme vuotta sitten tuntui hyvin epämääräiseltä ja kaukaiselta. Onnistuin myös hämmästyttämään itseni, ja muutaman muunkin, palauttamalla väitöskirjan jo keskiviikkona, vaikka takaraja oli sunnuntaina. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että väitöskirjaprojektini loppua ei ole leimannut se kiire, stressi, paine ja ahdistus, mikä niin usein tuntuu kuuluvan tohtoriutumiseen.
Olen ollut todella onnekas, että nämä projektit ovat sujuneet niin mukavasti eikä suurempia epäonnistumisia ole sattunut kohdalle. Tämän sujuvuuden vuoksi voin väitellä jo nyt, idealistisen kolmen vuoden rajan kohdalla, vaikka suurin osa väitöskirjoista taitaa mennä yli nejän vuoden yliopistossamme. Iso kiitos tästä kaikesta kuuluu ohjaajalleni Alexeylle, joka on alusta asti suhtautunut minuun todella kannustavasti ja rohkaisevasti. Olen kokenut saavani häneltä jatkuvasti tukea sekä ideoilleni että omalle itselleni.
Maksimoidaan maalaisjärki!
Maalaisjärki, tai yleisemmin arkijärki, on sangen arvostettu järjen muoto. Sillä viitataan yleensä jonkinlaiseen arkiseen, käytännölliseen, jopa intuitionomaiseen järkeilyyn tai päättelyyn. Kun joku toinen jämähtää jumiin ratkaistessaan hänelle uutta, mutta minulle itselle arkista ongelmaa, tulee herkästi ehdotettua syyksi maalaisjärjen puutetta. Myös tutkimustuloksia, etenkin niitä jotka pääsevät uutisiin, mollataan usein maalaisjärjen perusteella. Joko tulos on itsestään selvää ja ”eikö niillä hölmöillä ole parempaa tekemistä” – tai sitten tulos on selvästi virheellinen ja ”eikö ne hölmöt osaa käyttää järkeään”. Mutta mistä tässä ylivertaisessa maalaisjärjessä on kyse?
Lue koko tekstiMiksi osallistuin ilmastomarssille
Viikko sitten, perjantaina 15. maaliskuuta, osallistuin mielenosoitukseen Zürichissä. Mielenosoituksen aiheena oli ilmastonmuutoksen torjuminen. Samana päivänä järjestettiin mielenosoituksia samasta syystä kaikilla mantereilla, yli kahdella tuhannella paikkakunnalla lähes 130:ssä maassa. Mielenosoituksiin osallistui valtavasti nuoria.
Lue koko tekstiToistaako tiede itseään
Toistojen ja toistettavuuden merkitys on aivan perustavanlaatuista tieteelle. Yksittäisestä havainnosta ei yleensä voida sanoa mitään varmaa, muuta kuin että tuo kyseinen havainto on mahdollinen. Joskus sekin toki riittää: jos väitetään että hirvet eivät voi olla valkoisia, niin yhden valkoisen hirven havaitseminen riittää todistamaan väitteen vääräksi.
Lue koko tekstiTyöteliäs tammikuu takana
Tammikuun teemana oli puskea pääprojektia eteenpäin kaikesta muusta välittämättä. Istuin siis lähinnä tietokoneen ääressä kirjoittamassa joko koodia tai tekstiä leviämiskokeen data-analyysin parissa. Kuun loppupuolella aloin vähitellen ymmärtää koeasetelmamme geometriaa ja siihen liittyvää matematiikkaa, ja meistä alkoi tuntua että pikkuhiljaa hahmotamme mitä oikeastaan teimme 2017 kesällä. Tämän seurauksena suunnitelmamme artikkelin punaiseksi langaksi meni hieman uusiksi: päätimme keskittyä yleisluontoisempaan teemaan leviämisen tutkimisesta kokeellisesta ja tiettyjen virheajatusten korjaamiseen. Varsinainen leviämiskokeemme saa näytellä tässä tarinassa esimerkkitapausta. Siispä tiedossa on mukava paketti uudelleenkirjoittamista.
Mahdollisuus yhteen projektiin keskittymiseen on tiedemaailmassa harvinaista, mahdollista ehkä vain nuorille aloitteleville tutkijoille. Joka tapauksessa se vaatii järjestelyjä: muiden tehtävien lykkäämistä tai karsimista. Sain pyynnön vertaisarvioida uudelleen artikkelin, joka oli lähetetty päivitettynä versioina arvioitavaksi viimevuotisen hylkäyksen jälkeen, mutta jouduin kieltäytymään tehtävästä. Kuun lopussa opetin kaksi päivää pientä opiskelijaryhmää – jätin toteuttamatta osan työläämpää valmistelua vaatineista suunnitelmista ja korvasin ne kevyemmillä aiheilla. Tunisian yhteistyökumppaneiden kanssa sovimme että alamme työstää omaa osuuttamme yhteisestä projektista helmikuun puolella.
Tiiviin keskittymisen vastapainoksi pääsin helmikuun ensimmäisenä lomalle, jota onkin jo jatkunut vähän toista viikkoa. Ensi maanantaina taas takaisin hommiin, mutta siihen asti nautimme ihanan lumisesta Suomesta koko perheellä!
Tutkimusprojektini nyt
Uuden vuoden aluksi ajattelin päivittää lukijoille ja itselleni listan nykyisistä tutkimusprojekteistani ja niiden tavoitteista sekä merkityksestä. Siispä, mitä teen työkseni nyt.
Työnhaku onnistui
Työhakemusten tulokset napsahtivat sähköpostiin eräänä perjantaina: ensin Jyväskylästä ja sitten kun sydämentykytykset olivat hiljalleen laantumassa parin tunnin päästä niin myös Zürichistä.
Kurkistus eteenpäin uralla
Vähän pidemmän tauon jälkeen taas päivitystä blogiinkin. Edellisen blogitekstin aikoihin olin erittäin kiireinen jännittävien asioiden äärellä. Olimme syksyn mittaan todenneet ohjaajieni kanssa, että tutkimusprojektit ovat edenneet hyvin ja voisin mahdollisesti väitellä huomattavasti ennen kesällä 2020 odottavaa takarajaa. ”Jos löydät tosi hyvän paikan ja aikataulut osuvat, niin eiköhän asiat saada järjestettyä nopeutetussa aikataulussa.”
Kansainvälinen liikkuvuus
Tutkijan uraan lähes elintärkeästi liittyvästä kansainvälisestä liikkuvuudesta puhutaan nykyään paljon. Liikkuvuuden katsotaan osoittavan kykyä sopeutua erilaisiin (tutkimus)ympäristöihin ja -ryhmiin sekä indikoivan globaalin tutkimuskentän ymmärryksen laajenemista ja monipuolisten taitojen oppimista. Liikkuvat tutkijat tuovat mukanaan uusia tuulia. Käsittelen tässä kuitenkin mahdollisia hyötyjä, jotka johtuvat liikkuvan tutkijan irtautumisesta sosiaalisista verkostoistaan.