”Tyypilliset” ”luonnolliset” sukupuoliroolit ovat epäilemättä lähes kaikille tuttuja. Tosiasiassa monet lajit kuitenkin käyttäytyvät selvän ”käänteisesti”. Eräät hyönteiset, jäytiäisten lahkoon kuuluvat Neotroglat, kuitenkin vievät käänteiset sukupuoliroolit hieman pidemmälle – anatomian tasolle.
Mitä tutkijan täytyy osata
Tutkijan työ on hyvin monipuolista. Jopa niin monipuolista että sitä on välillä vaikea itsekin hahmottaa. Tässä blogissa esittelen listaa asioista joita tutkijan tulisi osata. Alkuperäinen lista englanniksi löytyy täältä ja poimin siitä listasta muutamia kohtia tähän.
Tiederuno – Evolution 2018
Exeterin yliopiston tutkija Penelope Lynch jätti lähtemättömän vaikutuksen esittämällä esitelmänsä yhteenvedon runomuodossa.
Mitä jos syöpä tarttuisi – Evolution 2018
Mitä jos syöpä todella tarttuisi? Ihmiselimistöllä on kohtuullisen hyvä kyky torjua syöpäkasvainten syntymistä – useimmat kuitenkin elävät vuosikymmeniä ilman syöpää. Osa tästä torjunnasta perustuu kykyyn tunnistaa vahingolliseksi muuttuneet solut ja tappaa ne, ennen ongelmien syntymistä. Hypoteettisia tarttuvia syöpiä vastaan toimisi myös kudostyyppitunnistus, joka auttaa hylkimään vieraita soluja (ja aiheuttaa ongelmia mm. elinsiirtopotilaille). Tasmanian tuholaisen elimistössä on kuitenkin jotain, joka mahdollistaa tarttuvien kasvainten syntymisen.
Epäintuitiivinen hellekesä
Maalaisjärkeen vetoaminen on yleistä, kun halutaan antaa vaikutelma, että jonkin asian voi yksinkertaisesti päätellä ja se on itsestäänselvää. Todella monet vuorovaikutukset luonnossa ovat kuitenkin maalaisjärjen vastaisia, epäintuitiivisia.
Konferenssissa saa uusia ideoita – Evolution 2018
Suuret konferenssit auttavat puhkomaan kuplia, joihin tutkija voi juuttua. Jos keskittyy vain oman erikoisalan tutkimukseen ja julkaisuihin, voi missata mahdollisesti relevanttia kehitystä muilta aloilta. Toisaalta kovin laajasti tutkimukseen perehtyminen on haastavaa, koska lukeminen vie aikaa. Houkutus keskittyä vain omaan erikoisalaan on suuri, koska se liittyy varmemmin omaan työhön. Siksi suurten konferenssien tarjoama helppo mahdollisuus kurkistaa ulos päin on erittäin arvokas.
Konferenssi auttoi suunnistamaan tieteen kartalla – Evolution 2018
Ehkä merkittävin anti viimeisimmästä konferenssistani, Evolution 2018 Montpellier, oli yleiskuvan saaminen evoluutiobiologian kentältä. Seuraamani esitelmät vaihtelivat puhtaan teoreettisesta täysin kokeelliseen ja kuvailevaan tutkimukseen, geeneistä ja molekyyleistä ekosysteemien toimintaan.
Voiko kuollut sairastua?
Tässä postauksessa teen jotain, joka on täysin vastoin tutkijoiden tyypillisiä toimintatapoja: julkaisen lupaavan uuden idean epävirallista kanavaa pitkin. Periaatteessa tämä mahdollistaa sen, että joku toinen tutkija nappaa ideani, osoittaa sen oikeaksi ja julkaisee sen vertaisarvioituna artikkelina. Tällöin tämä toinen tutkija saisi hyödyn ideastani ja minä jäisin nuolemaan näppejäni – ovathan vertaisarvioidut artikkelit ainut tunnustettu ja arvostettu tulos tutkijan työssä. Jos harkitset ideani kaappaamista, niin pyydän: älä tee niin, vaan ota minut mukaan projektiin.
Vihersokeus
Väitän, että pidämme vihreää luontoa niin itsestäänselvyytenä, ettemme huomaa sen tarjoamia hyviä puolia emmekä myöskään sen katoamista. The Guardianin uutisen mukaan vain 25% jäättömästä maa-alasta on villiä, vailla huomattavaa ihmisen vaikutusta. Yle kertoo että trooppisia metsiä hakattiin vuonna 2017 noin 40 jalkapallokentällistä minuutissa.
Epäonnistunut projekti
Kahden vuoden väitöskirjamatkalleni on mahtunut paljon onnistumisia ja niistähän vain kuuluu puhua. Tosiasiassa suurin osa ideoista on joko liian epäkiinnostavia päästäkseen jatkoon, tai jatkoon päästessään osoittautuvat epätarkoiksi tai epätosiksi ja putoavat pois.